Miksi työnteon tapojen muotoilu on niin vaikuttavaa mielekkäämmän arjen kehittämisessä?

Maailma ympärillämme muuttuu yhä nopeammalla vauhdilla. Siksi meidän kaikkien on hyvä kehittää tietoisesti arjen tapojamme toimia ja ajatella. Valitettavasti törmäämme aika-ajoin näennäiskehittämiseen, joka  ei johda käytännössä mihinkään. Työnteon tapojen muotoilu on vastaisku näennäiskehittämiselle! Lue seitsemän painavaa perustelua, miksi työnteon tapojen muotoilu on niin vaikuttavaa mielekkäämmän arjen kehittämisessä.

1 # Tavat ovat ilmaa, jota hengitämme

Tapa määritellään yleensä toistuvaksi käyttäytymiseksi, jonka jokin asiayhteys kirvoittaa, ja joka tapahtuu useimmiten ilman tietoista aikomusta. Tutkimusten mukaan jopa 40-45 % jokapäiväisestä arjestamme perustuu tapoihin. 

Kuka on kuullut koulusta, jossa ala-asteen oppilailla olisi omat henkilökohtaiset avaimet koulurakennukseensa? Sitä vastoin moni on nähnyt kouluikäisiä lapsia kotiavaimet kaulassaan. Pieniä esimerkkejä jokapäiväisistä tavoista, joita pidämme itsestään selvinä ilman sen suurempaa kyseenalaistamista.

2 # Asiakas on johtotähti, aina!

Asiakas on oman asiansa asiantuntija. Siksi työskentelyn painopiste on hänen itsensä asettamissa tavoitteissa - uusissa tavoissa ajatella ja toimia.

Autamme tarvittaessa asiakasta muodostamaan tavoitteista konkreettisia, selkeästi määriteltäviä, helposti operoitavia ja rajattuja, ei koko maailmaa syleileviä toiveita. Samalla painotamme tavoitteen merkityksellisyyttä ja jo olemassa olevan hyvän säilyttämistä.

Vastaamme yhdessä myös säännöllisesti kysymykseen: Mistä tiedämme, että olemme onnistuneet? Arvioimme toimintamme vaikuttavuutta koko yhteisen työskentelyn ajan.

3 # Työskentely vaatii sitoutumista ja tinkimätöntä työtä

Arjen puutarhuri ei tee yksin muutosta, vaan suurimman työn tekee aina asiakas. Uudet näkökulmat ja tavat vaativat sitkeyttä ja ajan varaamista. Tutkimusten mukaan uuden tavan omaksuminen vie keskimäärin 66 päivää, mutta vaihteluväli voi olla aina 18 päivästä 254 päivään riippuen henkilöstä ja kyseessä olevasta tavasta.

Edellytämmekin asiakkailtamme, että heillä on muutoksen tahtotilan lisäksi riittävästi omistajuutta sekä resursseja uusien tapojen kehittämiselle. Onnistumme. Yhdessä.

4 # Haavoittuvuus on yhteisen työskentelyn polttoainetta

Suomalaisissa organisaatiossa työntekijät pelkäävät monesti virheitä ja suoraa puhetta. Pahimmillaan tämä tekee yrityskulttuurista varovaisen ja kyräilevän. Panostamme sekä asiakkaan faktisiin että emotionaalisiin tarpeisiin. Hyväksymme itsemme ja toisemme epätäydellisen täydellisinä. Emme pelkää epäkohtien esiin nostamista ratkaisukeskeisesti. Mokista oppiminen vie kohti yhteistä tavoitetta, mielekästä arkea. Rinnalla ruokimme leikkisyyden ja hassuttelun ilmapiiriä. Uskallamme kokeilla hulluimpiakin ideoita.

5 # Työskentelemme todellisten haasteiden parissa

Tyydymme usein arjen kiireen keskellä ensimmäiseen ajatukseemme mahdollisista ratkaisuista. Haluamme varmistaa aina sen, että työskentelemme oikean muotoiluhaasteen parissa. Tämän vuoksi käytämme aikaa ratkaistavien asioiden juurisyyn syvälliseen ymmärtämiseen. Albert Einstein sanoin:

 “Jos minulla olisi yksi tunti aikaa pelastaa maailma, käyttäisin 59 minuuuttia ongelman määrittelyyn ja yhden minuutin ratkaisun löytämiseen”

6 # Kokeilut jo heti alussa varmistavat onnistumisen

Uusien ajattelu- ja toimintatapojen synnyttäminen tapahtuu todellisessa elämässä kokeiluilla, ei pelkästään oletustiedon varassa. Kokeilujen ei tarvitse olla suuren suuria. Tärkeämpää on, että oppimista tapahtuu jatkuvasti. Konkreettisten ideoiden testaamisella syntyy myös aina sellaista ymmärrystä, joita muutosmatkan alun laajoillakaan tutkimuksilla ei ole mahdollista saada. Samalla muutos konkretisoituu pieni pala kerrallaan.

7 # Fokus yksilökeskeisestä ajattelutavasta systeemeihin

Monesti tarkastelemme asioita hyvin yksilökeskeisesti. Työnteon tapojen kehittämisessä sitä vastoin näemme tapojen liittyvän laajemmin tietyn ryhmän rutiineihin suorittaa tehtävä laajemmassa vakiintuneessa kontekstissa. Yhteisöjen rutiinit muuttuvat usein itsestään selviksi ja automatisoituvat niin, että ne tunkeutuvat tietoisuuteen vasta, kun joku poikkeaa niistä. Esimerkiksi asianajotoimistossa voisimme kannustaa juristeja epämuodolliseen pukeutumiseen ja uudenlaisen juristikulttuurin synnyttämiseen. Tästä huolimatta myös tällaisen asianajotoimiston juristit joutuisivat käräjäoikeudessa noudattamaan muodollisen pukeutumisen vaateita, sillä havajilaispaita shortseineen ei olisi omiaan parantamaan juristin uskottavuutta hänen ajaessaan asiakkaansa etua.

Mitä ajatuksia ja tunteita sinussa heräsi? Otathan rohkeasti yhteyttä! 

Ps. Avaimet mielekkääseen arkeen on meistä jokaisella. Sinä voit olla se, joka saa liikkeelle isomman ajattelu- ja toimintamuotojen muutoksen.

“From Gandhi to Mandela, from the American patriot to the Polish shipbuilders, the makers of revolutions have not come from the top.

— Gary Hamel

 

Täällä keskustellaan työnteon tapojen muotoilusta, yhdessä kehittämisestä ja uuden luomisesta (työ)elämässä lempeässä ja voimaannuttavassa ilmapiirissä. Esitä rohkeasti ajatuksesi. Näin kylvät ympärillesi kukoistavia puutarhoja yhdessä Weekday Gardenerin kanssa.

Taru Salokangas

Taru Salokangas on Squarespace asiantuntija ja markkinoinnin ammattilainen. Blogista ja sivustolta löydät ohjeita sekä vinkkejä Squarespace kotisivujen tekemiseen ja ylläpitämiseen.

https://tarusalokangas.com
Edellinen
Edellinen

Mikä on ikigai ja miten voimme oppia siitä?