Luovuus on uteliaisuuden sivutuote!

Minulla ei ole mitään erikoistaitoja, olen vain intohimoisesti utelias! Ei ole kyse siitä, että olisin terävämpi kuin kaikki muut. Minä vain viihdyn yhden ongelman parissa pidempään.”

- Albert Einstein

Kaupungeissa on usein asuinalueita, jotka on nähty aluksi huonossa valossa, mutta ajan kuluessa kaupunginosasta on tullut koko kaupungin sydän. Hyvä esimerkki tällaisesta on Kallio Helsingissä. Aikoinaan Kalliota pidettiin epäilyttävänä, nuhjuisena ja vaarallisena työläiskaupunginosana. Nykyisin Kallion rosoisuus tekee siitä juuri kiinnostavan. Kalliosta onkin tullut yksi Helsingin vetovoimaisimmista kaupunginosista, jota esimerkiksi New York Times ylistää kaupunkikulttuurin kehtona.

Uteliaisuus on ollut minulle kuin Kallio Helsingille. Ajattelin pitkään uteliaisuutta heikkoutenani. Niinpä hieman vaivautuneena luin ensimmäisen kerran vahvuuksistani kertovan VIA-testin tulokset, joissa uteliaisuus oli nostettu yhdeksi suurimmaksi vahvuudekseni. Uteliaisuus luonteen vahvuutena oli tuloksissa määritelty seuraavasti: ”Osoitat uteliaisuutta kaikkeen. Kyselet aina paljon ja pidät kaikkia aiheita kiehtovina. Pidät tutkimisesta ja uuden löytämisestä.”

Samalla kun oivalsin uteliaisuuden ehdottomaksi vahvuudekseni, minua alkoi myös kiinnostaa todenteolla uteliaisuus ilmiönä: mitä uteliaisuus oikein on, mitä hyötyä uteliaisuudesta on työelämässä ja miten tehdä uteliaisuudesta tapa? Aloin intohimoisesti tutkia uteliaisuutta, utelias kun olen, ja pian oivalsin, että olen suuren äärellä.

Suomessa ei ole juurikaan tutkimusta uteliaisuudesta ja sen merkityksestä työelämässä. Yhdysvalloissa puhutaan jo nyt, että uteliaisuus on hyvin keskeisessä roolissa yrityksen menestyksen takana. Tosin Yhdysvalloissakin valtaosa työntekijöistä, eli noin 70 % kokee, että työpaikalla on yhä ylittämättömiä esteitä uteliaisuuden harjoittamiselle.

Haluan tuoda uteliaisuuden osaksi yritysten arkea, en pelkästään osaksi juhlapuheita. Etsin parhaillaan yhteistyökumppania, jolla olisi samanlainen intohimo kuin minulla: “Rakentaa yrityksestään maailman uteliain työpaikka!” Oletko se sinä ja sinun yrityksesi? Olen myös kiinnostunut tekemään etnografista tutkimusta uteliaisuudesta. Luodaan uteliaisuudesta yhdessä tapa! Ota rohkeasti yhteyttä minuun!

Mistä puhutaan, kun puhutaan uteliaisuudesta?

Uteliaisuus on kiinnostuneisuutta ja halua ottaa asioista selvää. Uteliaisuus on uusien tapojen löytämistä, kokeilemista ja tutkimista. Rohkeutta kyseenalaistaa ja kykyä myös laittaa itsensä kyseenalaiseksi. Uteliaisuuden sukulaisvahvuuksia ovat rohkeus, oppimisen ilo ja sosiaalinen älykkyys.

Se on taitoa ihmetellä. Uteliaisuus on kasvun ja oppimisen moottori, jo itsessään palkitsevaa. Uteliaisuus on myös vahvuus, jota voi oppia ja lisätä yhdessä kulttuurisesti.  Ken Robinson onkin aikoinaan iskemättömästi tiivistänyt:

”Curiosity is the engine of achievement.”

Miten uteliaisuus auttaa onnistumaan työelämässä?

Harvard Business Schoolin professorin Francesca Ginon (2018) mukaan organisaatio hyötyy uteliaisuudesta monella tapaa. Arjen rutiinit, jotka vaalivat uteliaisuutta, ovat kultaakin arvokkaampia.  Uteliaisuus kasvattaa arjen resilienssiä muutosten keskellä. Uteliaisuus myös kannustaa tutkimaan asioita monipuolisesti ja syvällisesti. Kysymään ja ihmettelemään.

Tutkiminen ja halu ymmärtää asioita syvällisesti auttaa myös torjumaan kognitiivista vinoutumaa, jossa ihminen on taipuvainen luottamaan ensisijaisesti tietoon, joka tukee hänen ennakkokäsityksiään. Näin uteliaisuus vähentää virheiden mahdollisuutta oleellisesti, antaa tilan uuden luomiselle, erilaisten vaihtoehtojen löytämiselle sekä synnyttää luovuutta. Esimerkiksi INSEADin Spencer Harrisonin tutkimus osoittaa, että pienikin uteliaisuuden kasvu tavallisen työntekijän arjessa (seitsenportaisella  asteikolla esimerkiksi 5:stä kuuteen) sai aikaan huomattavan luovuuden kasvamisen, jopa kolmanneksella eli tässä tutkimuksessa jopa 34 %. Selvyyden vuoksi tutkimuksen kohteena ei ollut luovan alan megahipsterit, vaan artesaanit, jotka myivät tuotteitaan netissä. Huikeaa! Voikin sanoa perustellusti, että luovuus on uteliaisuuden sivutuote.  

Ihmisen jäädessä yksin ryhmän ulkopuolelle aktivoituu samanlaisia hermoverkkoja kuin ihmisen tuntiessa fyysistä kipua. Uteliaisuus voi sitä vastoin ehkäistä ihmisten välisiä konflikteja ja ulkopuolisuuden tunnetta, sillä uteliaisuus kannustaa asioiden tarkastelemiseen monesta eri näkökulmasta; kuuntelemaan entistä huolellisemmin kaikkia ryhmän jäseniä ja jakamaan tietoa avoimesti. Kun olemme aidosti kiinnostuneita muista sellaisina kuin he ovat, lisäämme samalla luonnostaan vuorovaikutusta ryhmän sisällä. Uteliaisuus myös parantaa vuorovaikutusta erityisesti tehtävissä, jotka edellyttävät yhteistyötä.  

Miten esimerkiksi yritys voi lisätä uteliaisuutta arkeensa?

1 # Yhteinen ymmärrys uteliaisuudesta

Usein ei ole kyse siitä, etteikö työelämässä ymmärrettäisi uteliaisuuden hyötyjä. Ei suinkaan! Sitä vastoin Francesca Ginon (2018) tutkimuksen mukaan monesti liitämme uteliaisuuden synnyttämiseen vääränlaisia oletuksia, kuten turhan hötkyilyn, kustannusten nousun ja ristiriitojen lisääntymisen.

Myös ajatus tehokkaasta työnteosta vastaa yhä teollisen aikakauden manifestia, jossa työn tuloksellisuutta mitataan ajassa, ei työn tulosten vaikuttavuudessa. Jotta uteliaisuudesta voi tulla yrityksen tapa toimia, on ensin yhdessä luotava ymmärrys siitä, mikä synnyttää uteliaisuutta arjessa.

2 # Luo uuden oppimisesta hyve kaikille

Diana Hamiltonin (2018) mukaan uteliaisuuden esteenä ovat asenteet, pelot, ympäristö ja teknologia. Jos organisaatio perustuu mikromanageeraukseen, ”ei vain eksytä harhapoluille”- ja ”näin täällä on aina tehty”- ajattelutapoihin, uteliaisuus kuolee organisaatiossa. Toisin sanoen uteliaisuus ei ole vain yksilön ominaisuus, vaan se liittyy laajemmin organisaatiokulttuuriin.

Steelcase on inspiroiva esimerkki siitä, miten yritys voi käytännössä taklata uteliaisuuden esteitä – pelkoja, asenteita, teknologiaa ja ympäristöä. Steelcase kannustaa kaikkia työntekijöitään kehittämään uusia taitoja ja oppimaan uutta – olemaan utelias. Suoritustavoitteiden sijasta oppimistavoitteet synnyttävät sisäistä draivia. Oppimisen sivutuotteena syntyy erinomaisuutta.

Loop on uudenlainen työnteon tapa, joka yhdistää Steelcasen työntekijät ja projektit toisiinsa yli yksikkö-, toimipiste- ja maanosarajojen AI:ta hyväksikäyttäen. Työntekijät voivat vapaasti kertoa omista mielenkiinnon kohteistaan, intohimoistaan ja taidoistaan. Se tarjoaa yhteisen kokemuksista oppimisen ja yhteiskehittämisen.

Lukiessani Loopista erityisen tunnejäljen minuun jätti kertomus yhdysvaltaisesta naisesta Kirbysta, jonka projektin idea syntyi hänen palavasta kipinästään auttaa vertaisiaan imettäviä äitejä (Yhdysvalloissa ei ole samalla tavalla pitkiä äitiysvapaita kuten meillä Suomessa). Imettävien äitien konseptista tuli menestys monella eri mittarilla ja se syntyi nimenomaan omaehtoisen uteliaisuuden vaalimisesta.

Harrison, Pinkus ja Cohen (2018) ovatkin tutkimuksessaan osoittaneet, että yritysten menestyksen resepti on uteliaisuuden vaaliminen kaikkien yrityksessä työskentelevien arjessa. 

3 # Kysyminen on kultaa, vastaaminen on hopeaa

Bob Langer (2017) on vastustamattomasti tiivistänyt uteliaisuuden harjoittamisen hienoon ohjenuoraan: ”Auta ihmisiä hyvien vastausten sijaan tekemään hyviä avoimia kysymyksiä”.

Kysymysten voimasta on upea esimerkki Francesca Ginon  (2018) tutkimuksen tulokset. Tässä tutkimuksessa sata työntekijää sai kahdesti viikossa neljän viikon ajan tekstiviestin, jossa kysyttiin, mistä työntekijä on tänään kiinnostunut työssään ja samalla kannustettiin työskentelemään uteliaasti kysymällä: ”Miksi?” aina kuin mahdollista. Vastaavasti 100 työntekijää samassa työpaikassa sai tekstiviestin, jossa kysymykset liittyivät tehtävien suorittamiseen. Kuten arvata saattaa, ensimmäinen tutkimusryhmä suoriutui tehtävistään laadukkaammin ja luovemmin.

Mikä estäisi, ettemmekö voisi aloittaa Francesca Ginon tavoin työviikkomme uteliaisuuteen kannustavilla kysymyksillä. Miltä kuulostaisi ”Entäpä jos?”- ja ”Miksi?”- päivät rytmittämässä työarkeamme mukana villasukat ja kuppi kuumaa?

4 # One fits all -ajattelu on kuollut

Kuten jokainen meistä tietää, ei ole ”One fits all” -ratkaisua, vaan jokainen yritys on ainutlaatuinen omine vahvuuksineen ja organisaatiokulttuureineen. Tämän vuoksi yllä on muutamia pikkumaistiaisia uteliaisuudesta. Heräsikö ruokahalu? Innostin sinua jo tekstin alussa tekemään yhdessä kanssani Maailman uteliaimman työpaikan. Kutsu on yhä voimassa!

#tapamuotoilu #weekdaygardener #vastaiskunaennaiskehittamiselle #uteliaisuus #luovuus

Täällä keskustellaan työnteon tapojen muotoilusta, yhdessä kehittämisestä ja uuden luomisesta (työ)elämässä lempeässä ja voimaannuttavassa ilmapiirissä. Esitä rohkeasti ajatuksesi. Näin kylvät ympärillesi kukoistavia puutarhoja yhdessä Weekday Gardenerin kanssa.